Oletko ajatellut miten ajattelet?

Filosofiset käytänteet työkyvyn määreinä

Kuten lähestulkoon kaikki muutkin asiat työpaikoillamme, ovat myös sen sujuvuuden tekijät ajattelukyvyistämme lähtöisin. Niistä muodostuu prosesseja ja ajatusmalleja, jotta jokaista työvaihetta ei tarvitsisi ajatella alusta asti. Mutta miten tämä on yhteydessä työkykyymme?

Esimerkiksi normitettu somaattisten ja psyykkisten sairauksien hoitaminen merkitsee ihmisten kannalta sitä, että osallisuus oman terveydentilan ylläpitoon ja etenkin sairauden hoitoon on rajoitettu ammattihenkilöstölle. Jääkö siinä enään autenttisuudelle ja koherenssille tilaa saati sitten ajattelun mahdollistamille eudaemonian, ataraksian, apatheijan ilmentymille? Jos esim. tutkimuksen mukaan 18% ihmisistä ylittää vihannesten ja hedelmien syönnin suositusrajan (FinRavinto) ja liikunnan rajan n. 20-30%, (THL/UKK instituutti) ja jos mielenterveysperustaisia varhaisia eläköitymisiä on 53% työikäisistä (Eläketurvakeskus) voi siitäkin vetää noihin edellämainittuihin tekijöihin korrelaatioita tyyliin: kognitiivinen kuorma-stressi-unenpuute jne. , mutta myös sairaudenhoitomme toimimattomuus.

Työt pysähtyvät kipuun tai vakavaan neurologiseen häiriöön. Terveyden laajentaminen kohti sosiaalista ulottuvuutta ja nyttemmin kohti nk. eksistentiaalista ulottuvuutta WHO:n toimesta, on tervetullut uudistus sekä meille kaikille, että työeläkeyhtiöille ja sosiaali- ja terveysalan palveluntarjoajille. Tällä saadaan kuilu työn pysäyttäjien ja sairauspoissaolojen ja varhaisten eläköitymisten välissä kapenemaan eli tehdään tilaa työkyvylle ilman että terveys tai työ vahingoittuvat. Kaikki elämää tukevat tekijät löytyvät myös työstä, jotkut todella merkittävästi toiminta- ja työkykykyä edistävinä. Ajattelun ja työn linjaus filosofisin käytäntein tuottaa koheesion (hallinta, ymmärrys ja merkitys) ja toimintakyvyn.

Ihan näin yksinkertaista se ei ole (korjatut perustat näiden suhteen jättävät jälkeensä perinnölliset tekijät, onnettomuuksien seuraukset ja osan tartuntataudeista), mutta työkykyä ajatellen ollaan tilanteessa, jossa suurimmalla osalla tulisi työkyvyn olla hallussa ilman diagnooseja ja työterveyshuollon käyntejä. Jos näin ei ole, voidaan ajatella, että pohjat eivät ole kunnossa ja ulkopuolisia tekijöitä pääsee vaikuttamaan työkykyyn – pos. tai neg.  Näihin tekijöihin ja ihmisten osallistuvuuteen olemme Filosofisessa instituutissa kiinnittäneet huomiota. Työkyvyn kaikki ulottuvuudet ja monet tulevaisuuden työkyvyt ovat katetut filosofisin käytäntein. Koheesio ajatuksista tekoihin filosofisesti on todettu tukevan suoritteiden ja vastuiden volitioita sekä pystyvän korjaamaan mahdollisia poikkeamia. Vastuu ja ajattelu vaikuttavat motivaation, autonomian, yhteenkuulumisen ja sitoutumisen kautta tuottavuuteen.

Mika Koskinen

9.1.2026 klo 8.30-10.00 on Ajatuksia Avaavan Keskustelun -webinaari, jossa kuulet mm. tästä lisää teemalla ”Työn Ajattelukyvystä”. Varaa ajankohta kalenteriisi!